Havaitsin tänään että osaan ulkoa valtaosan New Kids On The Blockin tuotannosta, huolestuttavan monta Kikan kappaletta ja useita Junnu Vainion kynäilemiä isojen poikien ralleja. Muistan ulkoa myös Kansaneläkelaitoksen Hämeenlinnan konttorin puhelinnumeron, joka oli käytössä viimeksi vuonna 1992, sekä mummoni numeron 80-luvulta. Aivojeni tiedostoista löytyy myös lapsuudenkavereiden puhelinnumerot siististi aakkosjärjestyksessä. Tuli mieleeni, että kuinka paljon tarpeellista informaatiota jää aivojen ulkopuolelle tämän turhan tiedon vallatessa tilaa :o

 En muista koskaan yhtäkään sopimaani tapaamista, ellen kirjoita sitä kalenteriin. En muista katsoa kalenteria, ellen laita puhelimeeni muistutusta. Ja jos muistan laittaa puhelimeen muistutuksen kalenterin katsomisesta, en enää muista minne olen laittanut kalenterini. Muistan kyllä että lapsuudenkotini autotallissa asuneen sinisen Datsunin rekisterinumero oli HHM-804. Ja voin vetäistä lähestulkoon minkä tahansa viime vuosituhannella julkaistun Madonnan kappaleen ulkomuistista. Mutta en ihan juuri nyt saa mieleeni minne laitoin kotiavaimeni ja maksoinko sähkölaskun viime viikolla vaiko enkö.

Miksi, oi miksi, aivot toimivat näin järjettömästi? Miksi en voi muistaa isojen poikien rallien sijasta jotain hyödyllistä? Vaikka matemaattisia kaavoja. Miksen muista Kiihkeiden tuulien sijasta ranskankieltä? Sitäkin joskus suurella vaivalla opiskelin ja kaiken olen jo unohtanut. Toisin kuin sen kirotun Kikan tai NKOTB:n :o

Muinaisten poikabändien tuotosten ja turhien numeroiden lisäksi aivojeni syövereistä löytyy syntymäpäivätiedosto, jonka laajuus tyrmistyttää toisinaan itseänikin. Saatan unohtaa oman ikäni, lasteni lukumäärän ja työpaikkani sijainnin, mutta syntymäpäiviä en unohda koskaan. Kenenkään. Joka kerta kun ihminen mainitsee kuulteni syntymäpäivänsä, se rekisteröityy jonnekin aivojeni uumeniin ja jää sinne. Eikä pyyhkiydy sieltä millään. Päässäni on kalenteri, jonka sivuille on merkitty syntymäpäiväsankarit punaisella tussilla ja se on välillä jopa pelottavaa. Miksi sellainen informaatio tarttuu päähäni kuin liisteri, mutta varaamani hammaslääkäriaika pitää tarkistaa seitsemän kertaa ja silti menen vartin myöhässä?

Jos asiaa oikein urakalla miettii, se alkaa hirvittää ihan tosissaan. Entäs jos turhaa tietoa onkin kohta niin paljon, että se alkaa viedä tilaa oikeasti tarpeelliselta informaatiolta? Entä jos huomaankin kohta muistavani 100 000 ihmisen syntymäpäivän, mutta en muista enää miten syödään? Muistan ulkoa jokaikisen tyhjänpäiväisen uu-beibi-rallatuksen, mutta en omaa äidinkieltäni? Siitähän saisi loistavan kauhuelokuvan :D "Nainen, joka unohti itsensä (mutta ei naapurin Yrjön syntymäpäivää)" :D